KHO:2025:52

B Oy oli välillisesti oikeutettu vähintään 25 prosenttiin ruotsalaisen D AB:n pääomasta. D AB oli suljettu ulkoisesti hoidettu yhtiömuotoinen vaihtoehtorahasto. Rahastolla itsellään ei ollut toimilupaa, vaan sitä hallinnoi ja sen sijoituspäätöksistä vastasi rekisteröityneenä vaihtoehtorahaston hoitajana B Oy:n kokonaan omistama ruotsalainen C AB. Rahaston harjoittama varsinainen sijoitustoiminta vastasi pitkälti kotimaisen erikoissijoitusrahaston toimintaa. Rahaston oli tarkoitus toimia siten, ettei sille kertyisi verotettavaa tuloa vaan että sen tuotot tulisivat muun ohella verovapaina luovutusvoittoina, jotka Suomessa olisivat veronalaisia.

Asiassa oli arvioitavana, oliko rahasto todellisuudessa asettautunut asuinvaltioonsa ja harjoittiko se tosiasiallisesti siellä taloudellista toimintaa. Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyn selvityksen perusteella Ruotsin vaihtoehtorahastoja koskeva laki ei edellyttänyt rahaston hallinnoinnin ulkoistamista erilliselle hallinnointiyhtiölle vaan ulkoistaminen oli seurausta valitusta toimintatavasta, jossa rahastolla itsellään ei ollut mainitussa laissa edellytettyä toimilupaa. Kun otettiin huomioon, että rahasto oli ulkoistanut toimintansa kokonaisuudessaan C AB:lle ja että rahastolla itsellään oli vain toimintansa harjoittamiseksi tarpeelliset varat, rahaston ei ollut katsottava asettautuneen Ruotsiin väliyhteisölain 3 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Siten rahasto oli B Oy:n väliyhteisö. Kun otettiin huomioon, että väliyhteisölain taloudellisen toiminnan poikkeusta koskevat säännökset perustuvat ATAD:iin, jossa asetetaan sisämarkkinoille vähimmäissuojataso, ja että mainittujen väliyhteisölain säännösten oli katsottava olevan ATAD:n asettaman vähimmäissuojatason mukaisia, rahaston asemaa B Oy:n väliyhteisönä ei ollut arvioitava toisin sijoittautumisvapauden perusteella.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuosille 2024 ja 2025.

Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta (väliyhteisölaki) 2 § 1 momentti ja 3 § 1 ja 3 momentti

Neuvoston direktiivi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 2016/1164/EU (ATAD) 3 artikla ja 7 artikla 2 kohta a alakohta

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 49 artikla ja 54 artikla

Vrt. KHO 2025:5

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Keskusverolautakunta 24.10.2024 nro 35/2024

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus keskusverolautakunnalle

(1) B Oy on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

(2) A-konsernin emoyhtiön A Oy:n tarkoituksena on aloittaa uusi pääomasijoitusrahastoliiketoiminta ja perustaa niin sanottuja suljettuja pääomarahastoja. Rahastoihin on tarkoitus hakea ulkopuolisia sijoittajia, ja ajan myötä niiden on tarkoitus kasvaa lukumääräisesti ja rahastokoon osalta. Ensimmäisen rahaston tavoitekoko on noin 300 000 000 euroa. On todennäköistä, että uuden toimijan ensimmäiseen rahastoon on haastavaa saada merkittävää määrää ulkopuolisia sijoittajia mukaan. Tämän vuoksi A Oy on valmis sijoittamaan merkittävän määrän ensimmäisen rahaston varoista itse rahastoon.

(3) Hakija on A Oy:n kokonaan omistama yhtiö, jonka tarkoituksena on toimia pääomarahastoliiketoiminnan emoyhtiönä. Rahastorakenne on suunniteltu perustettavaksi siten, että hakija perustaa Ruotsiin tytäryhtiön C AB:n, joka puolestaan perustaa ja omistaa ruotsalaisen vaihtoehtorahastona pidettävän D AB:n. On myös mahdollista, että yhtiöt hankitaan valmisyhtiöinä.

(4) Rahastosääntelyn, mukaan lukien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettu direktiivi (2011/61/EU), mukaan kullekin vaihtoehtorahastolle on nimettävä yksi rekisteröitynyt tai toimiluvallinen vaihtoehtorahastojen hoitaja. Rahaston on tarkoitus olla ulkoisesti hoidettu vaihtoehtorahasto. C AB rekisteröidään pian perustamisensa jälkeen rahaston hoitajaksi mainitun direktiivin mukaisesti Ruotsin finanssiviranomaisen (Finansinspektionen) ylläpitämään rekisteriin. C AB ja rahasto olisivat Ruotsin Finansinspektionenin valvonnan alaisia.

(5) C AB vastaa rahastoliiketoiminnan päivittäisestä johtamisesta ja sijoituspäätösten tekemisestä rahastoregulaation ja markkinakäytäntöjen mukaisesti. Rahasto ei voi sääntelyn mukaan suorittaa salkunhoitoon kuuluvia toimenpiteitä, koska se ei ole toimiluvallinen taho. Rahastolla ei rahastoregulaation ja markkinakäytännön mukaisesti ole työntekijöitä eikä toimitiloja.

(6) C AB aikoo palkata Ruotsiin alustavasti noin 2–3 hengen sijoitustiimin, jota kasvatetaan toiminnan kasvaessa. Tiimi koostuu aluksi ruotsalaisesta sijoitusjohtajasta noin 15 vuoden toimialakokemuksella sekä noin kahdesta nuoremmasta sijoitusasiantuntijasta, joilla on 2–10 vuoden toimialakokemus. Sijoitusjohtajan tehtäviin tulee kuulumaan muun muassa sijoitustiimin johtaminen, sijoituskohteiden kartoittaminen sekä sijoitusten käytännön toteutus. Sijoitusjohtaja palkataan, kun sopiva henkilö löytyy ja kun toiminta aloitetaan. Nuoremmat sijoitusasiantuntijat tekevät uusiin ja olemassa oleviin sijoituksiin liittyvää päivittäistä työtä, kuten markkina-analyysejä sekä strategia- ja hallitustyötä. C AB palkkaa myös hallinnollisen johtajan, jonka tehtäviin kuuluu yhtiön päivittäisten hallinnollisten asioiden hoitaminen.

(7) C AB vuokraa toimintaansa varten noin 150 neliömetrin tilat Ruotsista Tukholman keskustasta. Toimitiloissa on työtilaa noin 10 henkilölle ja vähintään 3 kokoustilaksi sopivaa huonetta.

(8) C AB:n liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään Ruotsissa asuvien työntekijöiden toimesta ja yhtiön hallituksessa. Hallitus koostuu 5–6 jäsenestä ja kokoontuu Ruotsissa. Enemmistö hallituksen jäsenistä on sijoitus-/hallitusammattilaisia, jotka asuvat muualla kuin Suomessa ja jotka ovat riippumattomia A Oy:n omistajatahosta ja hallituksesta.

(9) Osana työtehtäviään Ruotsin toimitiloissa työskentelevä henkilöstö hoitaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin sallimassa laajuudessa itsenäisesti rahaston toiminnan kannalta keskeisiä, päivittäiseen liiketoimintaan liittyviä hallinnon ja sijoitustoiminnan tehtäviä. Suomalaisia sijoituksia hoitaa hakijan omistaman E Oy:n suomalainen sijoitustiimi, joka toimii C AB:n antamien ohjeiden mukaisesti ja tuottaa sille neuvonantopalvelua, kuten markkina-analyysiä. Päätökset myös suomalaisista sijoituksista tehdään C AB:ssa.

(10) Hakija omistaisi C AB:n osakkeista vähintään 25 prosenttia ja välillisesti mainitun yhtiön kautta vähintään 25 prosenttia rahastosta.

(11) Rahasto on erillinen verosubjekti Ruotsissa. Ruotsissa ei ole erityistä vaihtoehtorahastoihin sovellettavaa verokohtelua. Kaikki ruotsalaiset AB-muotoiset yhtiöt voivat hyötyä osinkojen ja luovutusvoittojen verovapaudesta. Rahaston on tarkoitus toimia siten, että sille ei synny verotettavaa tuloa vaan sen tuotot kertyvät lähtökohtaisesti verovapaina luovutusvoittoina ja osinkoina. Ellei rahastoa rinnasteta suomalaiseen erikoissijoitusrahastoon, rahaston verotuksen tosiasiallinen taso Ruotsissa on alle 3/5 Suomen tasosta, koska mainitut luovutusvoitot olisivat Suomessa lähtökohtaisesti veronalaisia.

(12) Rahaston sijoittaja on ammattimainen sijoittaja, ja tavoitteena on saada rahastoon myös muita ulkopuolisia sijoittajia, jotka olisivat ammattimaisia sijoittajia tai niihin rinnastettavia varakkaita yksityishenkilöitä. Rahaston pääoma on enemmän kuin 2 000 000 euroa.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyt kysymykset

(13) B Oy on pyytänyt keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Verotetaanko rahaston saamaa tuloa hakijan tulona ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (väliyhteisölaki) perusteella, jos rahasto ei jaa sijoittajilleen vähintään kolme neljäsosaa tilikauden voitoista?

2. Verotetaanko rahaston saamaa tuloa hakijan tulona väliyhteisölain perusteella, jos rahasto jakaa sijoittajilleen vähintään kolme neljäsosaa tilikauden voitoista?

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu 24.10.2024 verovuosille 2024 ja 2025

(14) Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:

1.–2. Hakijan osuus rahaston saamasta tulosta verotetaan hakijan tulona väliyhteisölain perusteella.

(15) Keskusverolautakunta on ennakkoratkaisun perusteluissa lausunut muun ohella, että se on pitänyt määräysvallan täyttymistä asiassa esitettynä taustaoletuksena. Keskusverolautakunta on todennut tuloverolain 20 a §:n 2 momentin sopimusperusteisuutta ja vastaavuutta koskevien edellytysten osalta, että oikeuskäytännön perusteella sopimusperusteisuutta ei voida pitää ehdottomana vaatimuksena ja että keskeiset toiminnalliset piirteet voivat erikoissijoitusrahastolla olla vastaavia kuin esillä olevalla rahastolla. Keskusverolautakunta on kuitenkin katsonut, että yhtiömuodoltaan ruotsalainen osakeyhtiö oleva rahasto on sekä oikeudellisilta että toiminnallisilta piirteiltään rinnastettavissa kotimaiseen vastaavanlaista vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaista vaihtoehtorahastotoimintaa harjoittavaan osakeyhtiöön.

(16) Kun keskusverolautakunta on ottanut huomioon, ettei rahastoon sovelleta yleistä verovapautta, läpivirtaavuutta eikä esimerkiksi tietyntyyppisiä rahastoja koskevia erityisiä verovapaussääntöjä vaan sen tosiasiallinen verovapaus johtuu lähtökohtaisesti kaikkien ruotsalaisten osakeyhtiöiden saatavilla olevista luovutusvoittojen ja osinkojen verovapauksista, se on katsonut, ettei rahasto rinnastu tuloverolain 20 a §:n perusteella kotimaiseen sopimusperusteiseen erikoissijoitusrahastoon vaan osakeyhtiöön. Kun kotimaiselle pääomasijoitustoimintaa harjoittavalle osakeyhtiölle tulot ovat laajasti veronalaisia ja kun rahasto on käytännössä Ruotsissa tuloverosta vapaa, rahaston verotuksen tosiasiallinen taso Ruotsissa on alhaisempi kuin 3/5 Suomessa asuvan yhteisön verotuksen tasosta täällä.

(17) Taloudellisen toiminnan poikkeuksen soveltumisen ja sijoittautumisvapauden osalta keskusverolautakunta on todennut, että väliyhteisösääntely on Suomessa yksikkökohtaista ja että sääntelyn systematiikka edellyttää tällöin sitä, että vaadittu substanssi toteutuu tarkasteltavan yksikön tasolla. Rahaston osalta ei siten voida vedota C AB:lla olevaan substanssiin. Sijoittautumisvapauden asettamat vaatimukset on otettu huomioon lain esitöissä (HE 218/2018 vp, s. 30) mainitulla tavalla veronkiertodirektiiviin perustuvan taloudellisen toiminnan poikkeuksen sisällössä. Keskusverolautakunta on katsonut, että poikkeuksen sisältöä ei sijoittautumisvapaus huomioidenkaan voi ymmärtää niin, että Suomi olisi velvollinen vapauttamaan väliyhteisökohtelun piiristä sellaisia yhtiöitä, joilla ei ole minkäänlaista fyysistä läsnäoloa kotivaltiossaan. Rahastolla ei ole väliyhteisölain 3 §:n 3 momentissa edellytettyä substanssia, koska rahastolla itsellään ei ole lainkaan omistettuja tai vuokrattuja toimitiloja, kalustoa eikä omaa henkilökuntaa. Siten hakijan osuus rahaston tuloon on väliyhteisölain mukaisesti hakijan väliyhteisötulona verotettavaa tuloa.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(18) B Oy on valituksessaan vaatinut, että keskusverolautakunnan päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen lausutaan, että rahaston saamaa tuloa ei veroteta yhtiön tulona väliyhteisölain perusteella.

(19) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja osapuolten kannanotot

(20) Asiassa on ratkaistavana, onko perustettava rahasto B Oy:n väliyhteisölain 2 §:ssä tarkoitettu väliyhteisö.

(21) Keskusverolautakunta on antanut ennakkoratkaisun siitä taustaoletuksesta, että B Oy:llä on niin suuri osuus rahaston pääomasta, että rahasto voi sinänsä olla sen väliyhteisö. Asiassa on siten arvioitavana, alittaako rahaston verotuksen tosiasiallinen taso Ruotsissa 3/5 Suomessa asuvan yhteisön verotuksen tasosta täällä.

(22) Jos edellä mainittu verotuksen alhaista tasoa koskeva edellytys täyttyy, asiassa on vielä arvioitavana, sovelletaanko rahastoon taloudellisen toiminnan harjoittamista koskevaa poikkeusta, jolloin rahastoa ei pidetä B Oy:n ulkomaisena väliyhteisönä.

(23) B Oy:n mukaan tilanteiden rinnastettavuuden arvioinnissa ratkaisevaa ei ole sijoitusrahaston oikeudellinen muoto, vaan olennaista on ulkomaisen sijoitusrahaston toiminnallinen luonne sekä verotuskohtelu sijaintivaltiossa. Kotimaisessa oikeuskäytännössä ulkomaisten rahastojen on katsottu rinnastuvan suomalaisiin erikoissijoitusrahastoihin käytännössä silloin kun rahasto on perustettu paikallisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettuun direktiiviin perustuvien säännösten nojalla ja rahasto täyttää erikoissijoitusrahastoja koskevat tuloverolain 20 a §:n edellytykset. Esillä oleva rahasto täyttää mainitut verovapauden edellytykset.

(24) Yhtiön mukaan Suomessa ei harjoiteta osakeyhtiömuodossa vaihtoehtorahastolle luonteenomaista toimintaa, jossa sijoitusrahaston päivittäinen hoitaminen ja sijoituspäätösten tekeminen on ulkoistettu erilliselle hallinnointiyhtiölle. Rahasto vastaa toiminnallisilta piirteiltään läheisemmin erikoissijoitusrahastoa kuin osakeyhtiötä. Rahasto on käytännössä tosiasiassa vapautettu tuloverosta Ruotsista. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ulkomainen rahasto on Suomen kansallisella lainsäädännöllä tavoitellun päämäärän ja tarkoituksen kannalta vastaavassa tilanteessa kuin suomalainen tuloverolain 20 a §:ssä tarkoitettu sijoitus- tai erikoissijoitusrahasto silloin, kun ulkomainen rahasto on asuinvaltiossaan vapautettu tuloveroista. Tältä osin ei ole edellytetty, että verovapauden tulisi perustua johonkin tietyntyyppiseen verojärjestelmään.

(25) Yhtiön mukaan väliyhteisöverotus soveltuu yksinomaan rajat ylittävään taloudelliseen toimintaan ja muodostaa siten jo lähtökohtaisesti sijoittautumisvapauden rajoituksen. Cadbury Schweppes -tuomiota seuranneen väliyhteisölain muutoksen esitöissä todetaan selvästi, että lain tarkoituksena on rajata väliyhteisöverotus ainoastaan keinotekoisiin järjestelyihin ja veronkiertotapauksiin. Direktiivin 2016/1164/EU (ATAD) 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen alakohdan tekstissä ei nimenomaisesti viitata täysin keinotekoisiin järjestelyihin. ATAD:n perusteella säädetty kotimainen väliyhteisölaki tai sen tulkinta eivät voi kaventaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen perusvapauksia suhteessa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Väliyhteisölain substanssipoikkeuksen vaatimuksia ei voida nähdä ehdottomina edellytyksinä väliyhteisöverotuksesta vapautumiselle, eikä väliyhteisöverotusta voida laajentaa muihin kuin täysin keinotekoisiin veron välttämiseksi tehtyihin ilman taloudellista todellisuuspohjaa oleviin järjestelyihin.

(26) Yhtiön mukaan väliyhteisölain substanssipoikkeus pyrkii huomioimaan sijoittautumisvapauden edellytyksiä, mutta tämä ei poista lainkäyttäjän tarvetta erilliselle sijoittautumisen olosuhteiden arvioinnille perusvapauksien turvaamisen varmistamiseksi. Väliyhteisölain muodollinen yksikkökohtainen tulkinta johtaa tosiasiallisesti yhtiön sijoittautumisvapauden rajoittamiseen. Arvioitaessa väliyhteisölain soveltamisedellytyksiä tulee erityistä painoarvoa antaa pääomasijoitusrahastoliiketoiminnan erityispiirteille, keskeisimpinä toimialalle tyypillinen useasta juridisesta yhtiöstä koostuva yhtiörakenne sekä rahaston hallinnointiyhtiöön keskitetty substanssi. Perustettava rahastorakenne ja substanssin sijoittuminen rakenteessa on yhdenmukaista toimialalla yleisesti noudatetun käytännön kanssa. Järjestelyn keinotekoisuutta ei ole edes esitetty ennakkoratkaisun perusteissa.

(27) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan rahasto on osakeyhtiömuotoinen ja Ruotsissa erillinen verosubjekti, johon ei sovelleta yleistä verovapautta, läpivirtaavuutta eikä rahastoja koskevia erityisiä verovapaussääntöjä, vaan sen verovapaus seuraa kaikkien ruotsalaisten osakeyhtiöiden saatavilla olevista luovutusvoittojen ja osinkojen verovapauksista. Rahasto on sekä oikeudellisilta että toiminnallisilta piirteiltään rinnastettavissa kotimaiseen vastaavanlaista vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaista vaihtoehtorahastotoimintaa harjoittavaan osakeyhtiöön. Rahasto ei rinnastu kotimaiseen erikoissijoitusrahastoon yksinomaan sillä perusteella, että se on perustettu paikallisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettuun direktiiviin perustuvien säännösten nojalla.

(28) Oikeudenvalvontayksikön mukaan C AB on tarkoitus nimetä rahaston vaihtoehtorahaston hoitajaksi. Hakemuksessa esitetyn perusteella C AB:n sijoitusjohtajan ja hallinnollisen johtajan tehtävänkuvaan kuuluvat toimet ovat lähinnä valmistelevia ja toimeenpanevia tehtäviä. Sitä vastoin C AB:n hallitus tekee muun muassa sijoitus- ja irtautumispäätökset, jotka muodostavat olennaisen osan pääomasijoitustoimintaa harjoittavan C AB:n liiketoiminnasta. Lisäksi Suomeen perustettavan yhtiön sijoitustiimille on ulkoistettu merkittävä osa päivittäisestä liiketoiminnan harjoittamisesta.

(29) Oikeudenvalvontayksikön mukaan C AB:n ei voida katsoa harjoittavan pääomasijoitustoimintaa sillä tavoin itsenäisesti ja tekemällä päätökset itsenäisesti, että sen voitaisiin katsoa olevan riippumaton hakijasta. C AB:n henkilökunta ei siten ole toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan rahaston sijoitustoimintaa ja tekemään rahaston päivittäistä toimintaa koskevia päätöksiä. Hakijan esittämillä vakiintuneeseen markkinakäytäntöön liittyvillä perusteluilla ei ole asiaa arvioitaessa merkitystä.

(30) Oikeudenvalvontayksikön mukaan asiassa ei siten ole kysymys ennakkopäätöksen KHO 2025:5 tilannetta vastaavalla tavalla siitä, että rahaston sijoitustoiminta olisi kokonaisuudessaan ulkoistettu samalla lainkäyttöalueella olevan hallinnointiyhtiön hoidettavaksi Ruotsin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Ruotsin lainsäädäntö ei edellytä sijoitusten hoitamisen ulkoistamista eri lainkäyttöalueelle vaan pikemminkin tekee mahdolliseksi vaihtoehtorahastojen hoitajan tiettyjen tehtävien ulkoistamisen.

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esitöitä

(31) Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (väliyhteisölaki) 2 §:n 1 momentin mukaan ulkomaista yksikköä pidetään sanotussa laissa tarkoitettuna ulkomaisena väliyhteisönä, jos:

1) verovelvollisella on yksin tai yhdessä verovelvolliseen etuyhteydessä olevien yksiköiden ja luonnollisten henkilöiden kanssa suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosenttia äänioikeuksista yksikössä, omistuksessaan suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosenttia yksikön pääomasta tai oikeus saada vähintään 25 prosenttia yksikön voitosta tai varallisuuden tuotosta; ja

2) yksikön verotuksen tosiasiallinen taso yksikön verotuksellisen kotipaikan mukaisella lainkäyttöalueella on alhaisempi kuin 3/5 Suomessa asuvan yhteisön verotuksen tasosta täällä.

(32) Saman lain taloudellista toimintaa koskevan 3 §:n 1 momentin mukaan sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, ulkomaisena väliyhteisönä ei pidetä ulkomaista yksikköä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, ja joka on todellisuudessa asettautunut asuinvaltioonsa ja tosiasiallisesti harjoittaa siellä taloudellista toimintaa.

(33) Saman pykälän 3 momentin mukaan ulkomainen yksikkö on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla asettautunut verotuksellisen kotipaikkansa lainkäyttöalueelle ja harjoittaa siellä taloudellista toimintaa, kun yksikön harjoittaman toiminnan luonne huomioon ottaen:

1) yksiköllä on käytettävänään lainkäyttöalueella, jolla se sijaitsee, toimintansa harjoittamiseksi tarpeelliset toimitilat ja kalusto sekä varoja;

2) yksiköllä on käytettävänään lainkäyttöalueella, jolla se sijaitsee, riittävä henkilökunta, joka on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan yksikön liiketoimintaa; ja

3) yksikön henkilökunta tekee itsenäisesti yksikön päivittäistä toimintaa koskevat päätökset.

(34) Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 74/2008 vp, jakso 1 Nykytila ja ehdotetut muutokset) mukaan aidosti sijoittautuneella yrityksellä tulisi olla sijaintivaltiossaan myös tarpeellinen ja ammattitaitoinen henkilöstö, joka myös tosiasiallisesti vastaa yrityksen toiminnan harjoittamisesta. Henkilöstöllä on oltava riittävät valtuudet tehdä yrityksen päivittäistä toimintaa koskevia päätöksiä. Myös toiminnan harjoittamisen kannalta riittävää henkilöstöä arvioidaan toiminnan luonteen ja toimialan perusteella. Harjoitettu toiminta kuitenkin aina määrittelee ne tunnusmerkit, joita edellytetään kyseisessä toiminnassa aidon taloudellisen toiminnan harjoittamiselta.

(35) Samassa hallituksen esityksen kohdassa on todettu myös, että lain tarkoituksen vastaista olisi olettaa, että yhteisö hankkisi isompaa toimitilaa ja enempää henkilöstöä tai kalustoa kuin mitä yhtiön tehokas toiminta edellyttää. Lisäksi on todettu, että yhtiön tehokas toiminta voi edellyttää tehtävien ulkoistamista. Tärkeää kuitenkin on, että yhtiön päivittäisistä asioista päätetään yhtiön kotipaikassa.

(36) Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 218/2018 vp, Esityksen pääasiallinen sisältö) mukaan esityksessä ehdotetaan, että ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia muutetaan. Muutokset perustuvat osittain veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin. Hallituksen esityksessä (jakso 2.2.1. Veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi) on lisäksi todettu, että Euroopan talousalueella asuvaa ulkomaista yhtiötä ei voida direktiivin 7 artiklan 2 a) kohdan mukaan käsitellä väliyhtiönä, jos yhtiö harjoittaa taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja.

(37) Saman hallituksen esityksen (jakso 2.1.1. Nykyinen kansallinen sääntely) mukaan taloudellisen toiminnan poikkeuksen edellytysten täyttymistä arvioitaessa otetaan huomioon toimialan erityispiirteet ja yhteisön toiminnan luonne. Hallituksen esityksessä (väliyhteisölain 3 §:ää koskevat yksityiskohtaiset perustelut) on edelleen todettu, että pykälän 3 momentti sisältäisi nykyisen 2 a §:n 2 momentissa olevan säännöksen, joka koskee pykälässä tarkoitetun taloudellisen toiminnan määritelmää. Nykyisessä säännöksessä käytetyn asuinvaltion käsitteen sijaan käytettäisiin verotuksellisen kotipaikan ja lainkäyttöalueen käsitteitä, joilla tarkoitettaisiin samaa kuin nykyisen lain asuinvaltion käsitteellä.

(38) Sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisestaannetun neuvoston direktiivin 2016/1164/EU (ATAD) johdanto-osan 16. perustelukappaleen mukaan on välttämätöntä löytää koko sisämarkkinoilla toimivia ratkaisuja ja tämä voidaan saavuttaa parhaiten unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Direktiivissä asetetaan sisämarkkinoille vähimmäissuojataso, minkä vuoksi sillä ainoastaan pyritään vahvistamaan koordinoinnin olennainen vähimmäisaste unionin sisällä direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi.

(39) Direktiivin vähimmäissuojaa koskevan 3 artiklan mukaan direktiivi ei estä soveltamasta kansallisia tai sopimusperusteisia määräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa laajempi suoja kotimaiselle yhteisöveropohjalle.

(40) Direktiivin ulkomaisia väliyhtiöitä koskevan 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan, kun yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa käsitellään ulkomaisena väliyhtiönä 1 kohdan mukaisesti, verovelvollisen jäsenvaltion on sisällytettävä veropohjaan yksikön jakamattomat tulot tai kiinteän toimipaikan tulot, jotka kertyvät seuraavista luokista:

i) korot tai muut rahoitusvaroista saatavat tulot;

ii) rojaltit tai muut teollis- ja tekijänoikeuksista saatavat tulot;

iii) osingot ja osakkeiden luovutuksesta saatavat tulot;

iv) rahoitusleasingistä saatavat tulot;

v) vakuutuksista, pankkitoiminnasta ja muusta rahoitustoiminnasta saatavat tulot;

vi) tulot laskutusyrityksiltä, jotka saavat myynti- ja palvelutuloja tavaroista ja palveluista, jotka on hankittu etuyhteydessä olevilta yrityksiltä tai myyty niille ja jotka eivät tuota taloudellista lisäarvoa tai joiden tuottama taloudellinen lisäarvo on vähäinen.

Tätä alakohtaa ei sovelleta, jos asiaan liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista käy ilmi, että ulkomainen väliyhtiö harjoittaa merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja.

(41) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 49 artiklassa on kielletty kaikki rajoitukset, jotka koskevat jäsenvaltion kansalaisen vapautta sijoittautua toisen jäsenvaltion alueelle.

(42) Saman sopimuksen 54 artiklan mukaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt, joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on unionin alueella, rinnastetaan tämän luvun määräyksiä sovellettaessa luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat jäsenvaltion kansalaisia.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(43) D AB on suljettu ulkoisesti hoidettu yhtiömuotoinen vaihtoehtorahasto, jonka ainoa osakkeenomistaja on sen vaihtoehtorahaston hoitaja. Rahaston harjoittama varsinainen sijoitustoiminta vastaa pitkälti kotimaisen erikoissijoitusrahaston toimintaa.

(44) Kun arvioidaan, täyttyykö asiassa väliyhteisölain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan verotuksen tosiasiallista tasoa koskeva edellytys, rahaston verotuksen tosiasiallista tasoa Ruotsissa on verrattava vastaavan Suomessa asuvan erikoissijoitusrahaston verotuksen tasoon.

(45) Unionin tuomioistuimen asiassa C-480/19, E, antaman tuomion mukaan kauppaoikeudessa käytetyt tiettyjen tilanteiden oikeudelliset luonnehdinnat eivät välttämättä sovellu sellaisinaan käytettäviksi verotuksessa. Näin ollen se seikka, että kotimaiset ja ulkomaiset yhteissijoitusyritykset ovat yhteissijoitusyrityksiä koskevassa direktiivissä (2009/65/EY) tarkoitettuja yhteissijoitusyrityksiä, ei yksin ole ratkaiseva kyseisten tilanteiden toisiinsa rinnastettavuuden vahvistamiseksi (tuomion 47 kohta).

(46) Tämän vuoksi D AB ei rinnastu suomalaiseen verovapaaseen erikoissijoitusrahastoon vielä sen seikan nojalla, että se on perustettu vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettuun direktiiviin (2011/61/EU) perustuvien säännösten nojalla.

(47) Kotimainen erikoissijoitusrahasto on tuloverolain 20 a §:n 2 momentin nojalla tulon perusteella suoritettavasta verosta vapaa edellyttäen muun ohella, että se on sopimusperusteinen.

(48) Suomen verolainsäädännön mukaisen sijoitusrahastotoiminnan verokohtelun tavoitteena on yhdenkertaisen verotuksen toteutuminen sijoittajan tasolla. Unionin tuomioistuin on Suomea koskevassa asiassa C-342/20, A SCPI, antamassaan tuomiossa katsonut, että tällaisten kansallisten säännösten osalta yhtiömuotoinen ulkomainen yhteissijoitusyritys, joka on asuinvaltiossaan vapautettu tuloveroista tai joka kuuluu verotukselliseen läpivirtausjärjestelmään, on vastaavassa tilanteessa kuin sopimusperusteinen kotimainen sijoitusrahasto (tuomion 77 kohta).

(49) Unionin tuomioistuin on asiassa C-602/23, Finanzamt für Großbetriebe, antamassaan tuomiossa viitannut edellä mainittuun tuomioon ja katsonut, että vastaavasti tällaisten tavoitteiden kannalta se, että ulkomainen yksikkö, jolla on samat ominaispiirteet kuin kotimaisella sijoitusrahastolla, on oikeushenkilö, ei välttämättä aseta sitä erilaiseen tilanteeseen sellaiseen kotimaiseen sijoitusrahastoon nähden, joka ei ole oikeushenkilö, jos ensin mainitun yksikön saamat osingot kohdistetaan sen osuudenhaltijoille eikä niitä veroteta kyseisen yksikön asuinvaltiossa sen itsensä tasolla vaan sen osuudenhaltijoiden tasolla (tuomion 62 kohta).

(50) Yhtiömuotoisen D AB:n on tarkoitus toimia siten, ettei sille kerry verotettavaa tuloa. Tällainen toimintatapa ei tarkoita sitä, että rahasto olisi vapautettu tuloverosta Ruotsissa. Rahasto ei myöskään ole verotuksen osalta läpivirtaava.

(51) Edellä esitetyn perusteella ja kun rahaston tuotot tulevat muun ohella verovapaina luovutusvoittoina, jotka Suomessa olisivat veronalaisia, väliyhteisölain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan verotuksen alhaista tasoa koskevan edellytyksen on katsottava täyttyvän. Rahasto voi siten olla B Oy:n väliyhteisö.

(52) Edellä selostetun väliyhteisölain 3 §:n 1 momentin perusteella rahastoa ei ole pidettävä väliyhteisönä, jos se on todellisuudessa asettautunut asuinvaltioonsa ja tosiasiallisesti harjoittaa siellä taloudellista toimintaa.

(53) Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään KHO 2025:5 katsonut, että ATAD:n mukaisena on pidettävä sellaista väliyhteisölain 3 §:n 1 momentin tulkintaa, jossa edellytetään todellisen taloudellisen toiminnan harjoittamista, ja että taloudelliseksi toiminnaksi voidaan katsoa myös sellainen toiminta, joka ei täytä elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettuja liiketoiminnan tunnusmerkkejä.

(54) Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan D AB:n pääoma on enemmän kuin 2 000 000 euroa ja tavoitekoko noin 300 000 000 euroa. Rahasto sijoittaa sijoittajilta keräämänsä varat pohjoismaisten yhtiöiden osakkeisiin. Rahastoa valvoo Ruotsin finanssivalvonta.

(55) Edellä mainitut seikat huomioon ottaen rahasto harjoittaa todellista sijoittajilta kerättyjen varojen hallinnointi- ja sijoitustoimintaa. Tällaista toimintaa on pidettävä väliyhteisölain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuna taloudellisena toimintana.

(56) Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko D AB:lla Ruotsissa käytettävänään väliyhteisölain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla toimintansa harjoittamiseksi tarpeelliset toimitilat, kalusto ja varoja sekä riittävä henkilökunta, joka on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan rahaston toimintaa, ja tekeekö sanottu henkilökunta itsenäisesti rahaston päivittäistä toimintaa koskevat päätökset. Toiminnan itsenäisesti harjoittamisella ja päätösten itsenäisesti tekemisellä on katsottava tarkoitettavan riippumattomuutta siitä verovelvollisesta, jonka tuloverotuksessa väliyhteisölakia sovelletaan. Edellä selostettujen väliyhteisölain esitöiden mukaan taloudellisen toiminnan poikkeuksen edellytysten täyttymistä arvioitaessa huomioon on otettava kysymyksessä olevan toimialan erityispiirteet ja toiminnan luonne.

(57) Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyn selvityksen mukaan rahaston toimintaa sääntelevässä Ruotsin vaihtoehtorahastoja koskevassa laissa edellytetään, että rahastoa hoitaa rekisteröitynyt tai toimiluvallinen hallinnointiyhtiö. Rahastolla itsellään ei ole toimilupaa. Rahastoa hallinnoi ja sen sijoituspäätöksistä vastaa Ruotsissa toimiva vaihtoehtorahaston hoitajaksi rekisteröitynyt hallinnointiyhtiö C AB. Hallinnointiyhtiön henkilökunta on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan rahaston sijoitustoimintaa sen sijoitusstrategian mukaisesti sekä tekemään rahaston päivittäistä toimintaa koskevia päätöksiä. Hallinnointiyhtiöllä on toimintansa harjoittamiseen nähden riittävä henkilökunta ja toimistotilat Ruotsissa. Hallinnointiyhtiön on katsottava olevan itsenäinen B Oy:öön nähden.

(58) Korkein hallinto-oikeus on edellä mainitussa ennakkopäätöksessään KHO 2025:5 katsonut, että paikallisen sijoitusrahastoihin sovellettavan lain edellyttämästä rahaston hallinnoinnin ulkoistamisesta kokonaan samalle lainkäyttöalueelle asettautuneelle ja siellä taloudellista toimintaa harjoittavalle hallinnointiyhtiölle ei seurannut, ettei väliyhteisölaissa tarkoitettua taloudellisen toiminnan poikkeusta voitaisi soveltaa rahastoon.

(59) Esillä olevassa asiassa ei ole väitettykään, että rahaston toimintaa sääntelevässä Ruotsin vaihtoehtorahastoja koskevassa laissa edellytettäisiin rahaston hallinnoinnin ulkoistamista erilliselle hallinnointiyhtiölle. Esitetyn selvityksen perusteella ulkoistaminen on seurausta valitusta rahaston toimintatavasta, jossa rahastolla itsellään ei ole mainitussa laissa edellytettyä toimilupaa. Tämän vuoksi esillä oleva tilanne ei rinnastu ennakkopäätöksessä KHO 2025:5 esillä olleeseen tilanteeseen.

(60) Kun otetaan huomioon, että D AB on ulkoistanut toimintansa kokonaisuudessaan hallinnointiyhtiölle ja että rahastolla itsellään on vain toimintansa harjoittamiseksi tarpeelliset varat, rahaston ei ole katsottava asettautuneen Ruotsiin väliyhteisölain 3 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Siten rahasto on väliyhteisölain säännösten perusteella B Oy:n väliyhteisö.

(61) Edellä selostetulla tavalla väliyhteisölain taloudellisen toiminnan poikkeusta koskevat säännökset perustuvat ATAD:iin, jossa asetetaan sisämarkkinoille vähimmäissuojataso. Väliyhteisölain mainittujen säännösten on katsottava olevan ATAD:n asettaman vähimmäissuojatason mukaisia. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei rahaston asemaa B Oy:n väliyhteisönä ole arvioitava toisin sijoittautumisvapauden perusteella.

(62) Tämän vuoksi keskusverolautakunnan päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.